Keuruulainen runoilija, kansakoulunopettaja, filosofian kunniatohtori

17.8.1889 - 10.7.1972

Einari Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä Vuorelan torpassa Aapeli ja Kristiina Vuorelan kymmenlapsiseen perheeseen.

Vuorela kävi kansakoulun Multialla ja hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Multialla Koppisen kaupassa puotipoikana.

Einari Vuorela valmistui kansakoulun opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Ensimmäinen opettajanvirkansa hänellä oli Töysässä 1914-1920. Sen jälkeen hän toimi opettajana Jyväskylässä 1921-1922. Vuonna 1923 Vuorela jäi vapaaksi kirjailijaksi aina vuoteen 1939 saakka.

Einari Vuorela avioitui lokakuussa 1939 näytelmä- ja satukirjailija Laura Sointeen kanssa. Perheeseen syntyi tytär Varpu-Liisa Kristiina.

Vuorela toimi avioiduttuaan opettajana Soinissa, Alavudella, Virroilla ja Keuruulla. Kotikylänsä Jukojärven koulussa Vuorela opetti 1947-1956, jääden eläkkeelle 67-vuotiaana.

Vuorelan eläkkeelle siirtymisen jälkeen perhe muutti Sointeen suvun taloon Tuusulan Iloniemeen. He palasivat kesäisin Jukojärven Vuorelaan.

Einari Vuorela kuoli Helsingissä 10.7.1972 ja hänet on haudattu Keuruun vanhan kirkon hautausmaahan.

Huomionosoitukset

• Valtion kirjallisuuspalkinto 1921, 1934, 1937

• SKS:n palkinto 1939

• Linnankoski-palkinto 1944

• SK tunnustuspalkinto 1964

• Aleksis Kiven rahaston palkinto 1948

• Eino Leinon seuran palkinto 1966

• Filosofian kunniatohtori, Jyväskylän yliopisto 1969

Keuruun kaupunki jakaa kolmen vuoden välein Einari Vuorela -runopalkinnon. Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin 1997.

Einari Vuorelan tuotanto

Vuorelan runoudelle on tyypillistä kansanlaulumaisuus. Hänen runoissaan palvotaan jylhiä korpimaisemia ja niissä on voimallinen luontoyhteys. Vuorelan tekstejä on sävelletty useiden säveltäjien toimesta.

Huilunsoittaja 1919

Keväthartaus 1921

Kevätlaulu maakylästä 1922 (romaani)

Yön kasvot 1923

Varjoleikki 1925

Kahden ladun poikki 1926 (romaani)

Silkkikauppias 1926

Täältä kaukana 1927

Kolmen teinin lauluja 1928 (yhdessä Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan kanssa)

Kaukainen tuuli 1932

Korpirastas 1933 (koottuja ja uusia runoja)

Kullanhuuhtoja 1934

Unhoituksen maa 1937

Turhuuden mylly 1939 (mietekokoelma)

Unhon kukka 1944

Tie ja vaeltaja 1945

Runoja 1947 (koottuja runoja)

Korpien takaa 1948

Veräjäpuu 1952

Tikan kannel 1958

Runot 1966 (koottuja runoja)

Puut ajattelevat 1967

Kiurun portaat 1971

Kevätlaulu maakylästä 1971 (uusintapainos)

Siintää himmeyden metsät 1975 (postuumi)

Runot 1979 (taskupainos 19:sta teoksesta)