Katsaus seuran 40-vuotiseen toimintaan

Raija Komosen puhe Korpirastas-juhlassa 29.8.2021

Einari Vuorelan seura ry perustettiin 5.2. 1981 Runebergin päivänä. Aloitteen teki Keuruun kunnan kulttuurilautakunta. Silloinen koulutoimenjohtaja, Heikki Kinos puheenjohtajana, toimi kokoonkutsujana. Kutsuttuja oli sekä Keuruulta että Multialta.

Seuran tarpeellisuudesta oli keskusteltu jo syntymän odotusaikana niin puolesta kuin vastaan. Jotkut pelkäsivät, että seura olisi vain jotain henkilöpalvontaa. Epäilijöiden pelko on osoittautunut vääräksi. Nyt seura täyttää 40 vuotta. Ja aivan varmasti seura on ollut tarpeellinen Keuruun ja Multian kulttuuripalvelujen tuottajana. Seuran jäsenmäärä oli heti alussa n. 80. Nyt se on n. 130 ja määrä on pysynyt melko vakiona. Seura on valtakunnallinen ja jäsenistä n.50 on muualta kuin Keuruulta tai Multialta.

Nyt aikuisiässä toiminnan luonne on toki muuttunut niin kuin pitääkin. Seuran säännöissä sanotaan mm. että seuran tarkoituksena on Einari Vuorelaan liittyvän tutkimuksen avustaminen ja tunnetuksi tekeminen sekä Keuruun seudun kirjoittajien kouluttaminen ja heidän yhteistoimintansa edistäminen.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa

a) keräämällä ja hyödyntämällä Einari Vuorelaan liittyvää muistitietoa.

b) keräämällä hänen runotuotantoa

c) järjestämällä Einari Vuorelaan liittyviä juhlia ja tapahtumia

d) julkaisemalla mahdollisuuksien mukaan keräystoiminnasta syntynyttä aineistoa

e) järjestämällä muuta Vuorelaan liittyvää toimintaa,

f) järjestämällä kirjoittajaseminaareja

g) järjestämällä kirjoituskilpailuja

h) järjestämällä kirjoittaja- ja kirjallisuusiltoja

i) julkaisemalla mahdollisuuksien mukaan kirjoituksia sekä

j) järjestämällä muuta kirjoittamiseen liittyvää edellä mainitun laista toimintaa.

Kaikkea tuota seura on toimintansa aikana tehnyt. Ensimmäisen puheenjohtajan, rehtori Matti Kansanahon, aikana keräys oli kiihkeimmillään. Kunniajäsenemme Lea Riihimäki, seuran perustajajäsen ja jonkin aikaa toiminut on varmasti tehnyt suurimman työn tallentajana, etsijänä ja yhteyksien luojana. Hän on haastatellut, nauhoittanut ja valokuvannut ahkerasti. Hän on osallistunut lukuisiin valtakunnallisiin kirjallisuusmessuihin tuomisinaan aina jotain uutta. Ilman Lean työpanosta alkuaikoina, niin olisiko koko seuraa?

Myös Lean jälkeen pitkään puheenjohtajana toiminut, niin ikään perustajajäsen Eine Joutsijoki kierteli haastattelijana alkuaikoina ja toiminnan muuttuessa ideoi uudistuksia seuramme toimintaan. Seuraava puheenjohtaja Orvokki Vääriskoski tutkijana panosti yhteyksien luomiseen ja luennoi ahkerasti Vuorelan tuotannosta. Nyt uusi puheenjohtajamme Maire Riikonen seuraa edellisiä, mutta tuo varmasti omaa uutta, vanhaa kunnioittaen.

Seuran tilaisuuksista kesäkuinen Vuorela-vaellus ja Korpirastas Einari Vuorelan syntymäpäivän aikoihin elokuussa ovat ne perinteet, jotka ovat olleet alusta saakka. Suosio on ollut joka vuosi suuri. Korpirastas on pyritty järjestämään laajalti kautta Keuruun ja Multian juhlapaikkojen. On käyty mm. Pohjoislahden Männistöllä, Jukojärven Veikkolassa, Pihlajaveden Karhulan kylän työväentalolla, Multian Sinervänristillä, Haapamäen Suojalla ja Vanhalla, toki myös Keuruun Kimarassa vain muutamia mainitakseni.

Korpirastastilaisuuksissa on v. 2001 lähtien jaettu vuotuinen Runon ruusu. Seuramme huomionosoituksen ovat saanet sellaiset henkilöt, jotka toiminnallaan ovat edistäneet paikkakunnan kulttuurituotantoa tai muuten tukeneet seuran toimintaa.

Runon Ruusun ovat saaneet:

2001 Sylvi Rapo 2012 Salli Kajosmäki

2002 Olavi Kangas 2013 Eija Junno

2003 Pauno Pienimäki 2014 Tapio Kypärä

2004 Eila Kelloniemi 2015 Raija Järvensivu

2005 Saara Tuliniemi 2016 Simo Häkkinen

2006 Leila Lepikko 2017 Pentti joutsijoki

2007 Tuula Notkonen 2018 Virva Asp

2008 Jenny Mannila 2019 Raija Sulkava

2009 Eila Linna 2020 Ami Varjotie

2010 Sanna Purokuru

Vain vuosi 2011 jäi väliin. Tänään 2021 Runon ruusu jaetaan 20 . kerran

Nykyisin seuran kevät- ja syyskokouksien yhteyteen on ruvettu järjestämään ohjelmallisia tuokioita. On ollut kummitustarinoiden iltaa, karjalaistarinoita, Eero Tuomaala iltaa, Talvi-Einari -iltoja, muiden runoilijoiden runokirjojen julkistamisiltaa jne.

Kirjoituskilpailut koululaisille on ollut seuran ohjelmassa mm. satukirjoituskilpailu. Kaupungin suuren runopalkinnon yhteydessä seura on julistanut kilpailun Keuruun ja Multian yhdeksäsluokkalaisille ns. ” Pikku-Einarin”. Pikku-Einarin ovat voittaneet tähän mennessä :

1997 Anna Tamminiemi

2000 Maija Tuomi-Nikula

2005 Janita Kälvinmäki

2008 Leo Konttinen

2011 Elina Rämö

2014 Noora Syrjämäki

2017 Emilia Isojärvi

2020 Lotta Väliaho

Seuran jäseniä on ollut myös muiden tahojen raatien jäseninä.

Pienille esikoululaisille Vuorela-retki järjestettiin seitsemän kertaa yhdessä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Multian esikoululaiset ovat olleet yhden kerran, mutta jatkoa on tulossa. Se oli todella merkittävä näille pienille.

Runokaraoke järjestettiin cafe Raijassa Haapamäellä ja nyt jo toisen kerran Multian kesän yhteydessä Multian Korsussa. Aiemmilta vuosilta suosittu Runopiknik herätettiin henkiin tänä kesänä 2021.

Keuruun kaupunki on yhteistyökumppaneista tärkein. Kulttuuritoimi on antanut apuaan, mutta on myös sitä saanut seuralta erilaisten tapahtumien ohjelman esittäjinä. Suuri Runopalkinto on tärkeä yhteistyömuoto seurallemme. Eine Joutsijoki on ollut yksi palkintoraadin jäsenistä. Samoin Orvokki Vääriskoski. Johtokunta ja muutkin seuralaiset ovat mahdollisuuksien mukaan antaneet apunsa ja panoksensa tälle merkittävälle keuruulaiselle kulttuuritapahtumalle.

Muita yhteistyö-kumppaneita ovat olleet mm. Keuruun Latu, Keurusselän seura, Jukojärven kyläseura, Keuruun taiteilijaseura, Keuruun museo sekä Keuruun ja Multian kirjastot.

Einari Vuorelan runous on Eino Leinon jälkeen eniten sävellettyä ja esitettyä. Toni Edelmann ja Lea Riihimäen poika Matti, johtokuntamme jäsen, pitää mainita tässä. Sekä Keuruullakin opettajana toiminut Pirjo Koskenperä.

Toni Edelmann järjesti tuokioita musiikin merkeissä Vuorelaan. Häneltä ilmestyi mm. Korpirastas- ja Korpimaan lauluja-cd. Matti on julkaissut levyn sävellyksistään, samoin Pirjo Koskenperä.

Julkaisutoiminnasta mainittakoon jokavuotinen jäsenjulkaisu, joka postitetaan kaikille seuran jäsenille. Siinä on menneen vuoden vuosikatsaus ja tulevan vuoden ennakointia. Seuralainen voi näin pysyä tietoisena toiminnasta, vaikka ei aina pääsisikään mukaan esim. järjestettyihin tapahtumiin. Seuralla on myös uudet kotisivut netissä.

Lea Riihimäen ideana seuralle hankittiin tunnukseksi valkoisia Einari-lippalakkeja. Niitä teetettiin Jyväskylässä alkuperäisen mallin mukaan Fredriksonin lakkitehtaalla. Valkoinen lippalakki oli Einarin tunnus hänen kulkiessaan missä tahansa. Nyt valkoinen lippalakki on annettu mm. Runon Ruusun saajille, runopalkintoehdokkaille ja voittajille sekä muillekin tärkeille vieraillemme mm. Anto Leikolalle. Myös Pikku-Einareille on lakki annettu. Johtokuntalaiset ovat tietysti itseoikeutettuja lakin käyttäjiä. Tällä hetkellä lakit ovat loppuneet ja uusi valmistaja pitäisi löytää.

Einari Vuorelan seuran toiminta on kääntynyt yhä vahvemmin yhteistoiminnan suuntaan. Seura on keskittynyt tällä hetkellä keuruulaisen ja multialaisen kulttuuritoiminnan osaksi, yhteyksien solmijaksi ja kaupungin jakaman runopalkinnon takana toimivaksi ryhmäksi.

Olen kuitenkin varma, että perinteitä tuskin unohdetaan. Ne, jo alussa mainitut Vuorela-vaellus ja Korpirastas-juhla sekä muut sääntöjen edellyttämät toiminnot ovat ja pysyvät. Korpirastas laulaa...

Miten tästä eteenpäin? Keski-Suomen taidetoimikunnan haastattelu- tutkimuksessa jo 20 vuotta sitten, meiltä kysyttiin mm. verkostoitumisesta tai ajattelemmeko esim. yhdistymistä johonkin toiseen saman tyyppiseen seuraan. Ainakin seura viettää nyt vuonna 2021 oman aikuisiän tai peräti keski-iän juhlia itsenäisenä. Seuran 40-vuotisjuhla on nyt. Mitä hauskaa ja haastavaa keksimme tästä eteenpäin? Sitä on jännittävä odottaa.

Keuruulla 10.8.2021
Raija Komonen
Einari Vuorelan seuran sihteeri 1994-2020